Mulla on aina ollut paksut pohkeet, silloinkin kun olin hyvin hoikka. Silti treenaan niitä osana kaikkea muutakin, mutta en kyllä mitenkään intohimoisesti tai intesiivivesti tietenkään. Yritän tehdä enemmän peppuliikkeitä, tarvitsen sinne sitä massaa enemmän, en pohkeisiin!

Hassun näköistä kun joillakin leideillä on paksut hauikset ja pienen pienet pohkeet! Sitä ongelmaa mulle tuskin koskaan tulee. Haluaisin leveämmät olkapäät ja takapuolen ja ehkä reisilihakset, että tulisi illuusio tiimalasista, koska vyötäröä ei ole mulle luonnostaan annettu, valitettavasti. 

Nyt kun mittasin mittanauhalla kuukauden bulkkauksen jälkeisiä tuloksia, niin käsivarret olivat kasvaneet yhden sentin! Jee! Ja rinnan ympärys! Jee! Mikään muu ei ole kasvanut. Eikun olipas vyötärönympärys kasvanut yhden sentin, melkein unohdin! Buu! Tästä huomaa muuten sen, että läski lähtee ensin rinnoista, käsivarsista ja vasta lopuksi reisistä ja pepusta. Näköjään se toimii sitten toisinkin päin. Että lihoessa läski tulee ensin tisseihin ja käsivarsiin. 

Olen varmaan maailman huonoin bloggaaja, koska tietokonetaidot ovat olemattomat. En edes osaa linkittää kuvia netistä tänne. 

Suomalaisena olen aina syönyt leipää ja vieläkin täällä Amerikassa melkein 20.vuoden jälkeen se on leipää joka päivä ja koko ajan! Olen yrittänyt valita parhaimmat vaihtoehdot, koska syön pelkästään leipää, mutta pitäisköhän sitä syödä jotain muutakin hiilaria joskus? Onko leipä ruokaa? Toivottavasti. IIFYM ei ainakaan välitä.

Joskus syön myös muroja ja pastaa tai jopa riisiä tai JOPA perunaa, mutta aika harvoin. Syön niin paljon leipää, ettei kauheasti jää tilaa muillle hiilareille. 

Lapsena hammasläkärin vastaanotolla oli juliste, jossa oli kuva pojasta, joka söi leipää ja teksti: Leipä Miehen tiellä pitää. Suomessa leipä on hyvää. Täällä ei saa mitään muuta hyvää ruisleipää kun mestermeicher pumpernickel bread. Kun sen laittaa paahtimeen ja polttaa melkein korpuksi, se maistuu melkein suomalaiselta ruisleivältä! Niin hyvää!

Viime kesänä kun olimme miehen kanssa Suomessa ja joka paikassa oli sämpylöitä ja kurkkua päällä, niin mies oli todella tukalassa tilanteessa, koska hän ei mitenkään voi ymmärtää, että joku syö leipää jonka päällä on vain juustoa ja kurkkua! Here we go again, those damn cucumber sandwitches! Amerikassa syödään kyllä sandwitchejä, mutta ei aamupalaksi. Kerran olin suomenlinnassa ja siellä kaksi ulkomaalaista naista söi jotain juusto/kurkkusämpylää ja toinen sanoi: enpä olisi uskonut, että tämä kurkkusämpylä maistuu näin hyvältä! 

Aina pitäisi syödä sitä, mitä paikallisetkin syö. On syy, miksi ne laittaa sitä kurkkua sämpylän päälle! Mutta ihmiset tottuu syömään tiettyjä ruokia ja on todella vaikeaa luopua siitä, mihin on tottunut. Siksi minäkin vieläkin syön täällä leipää vaikkei kukaan muu syö. 

Sääret eivät ole paksuuntuneet kuukaudessa yhtään eikä myöskään pohkeet, mikä on hyvä. 

Mullahan siis oli tälle biksuesittelylle joku pointtikin (seli seli). Treenaan salilla kuin äijät, mutta silti se itse kehonrakennusohjelma ei tee mitään tisseille. Tissit on rasvakudosta ja kehonrakentajanaiset laihduttavat rasvan pois. Eli jos treenaa kovaa, mutta ei laihduta, niin itse treenaaminen ei pienennä rintoja. Monet  ottavat implantit sen vuoksi, koska rintoja ei voi treenata (koska ovat rasvaa). Itse en missään nimessä aio koskaan ottaa rintaimplantteja paitsi jos rinnat poistetaan syövän vuoksi. 

Toinen huomio on se, että vaikka koko elämäni olen pelännyt treenata jalkoja, koska sääreni on kun puunrungot, mutta nyt vaikka treenaan todella kovaa jalkoja ja jopa pohkeita, niin se eivät ole kasvaneet yhtään leveyttä. Ne näyttävät sata paljon paremmilta kuin ennen ja vaikkei olekaan tikut ja hankautuvat toisiaan vasten kävellessä. Ne näyttävät paljon  paremmilta kuin silloin kun olin laiha läski. 

Joo, olen ollut kaikkea elämäni aikana, läski, laiha läski, ja nyt ensimmäistä kertaa yritän jotain muuta. Tähän mennessä olen tyytyväinen tuloksiin. 

Ei mun tarvitse saada tuloksia nopeasti, en ole kilpailemassa fitness kilpailuissa, enkä ole mikään ammattitreenaaja tai ravintoterapeutti. Aloitin painonnoston tai bodaamisen (whatever it's called) nelikymppisenä.

En ole luonnostani hoikka. Se on yksi väärä käsitys, että hoikkuus tulee helposti. 19-vuotiaana olin läski. Mutta tämä bulkkaus on just sitä, mistä kaikki varoitti, että ei kannata ei. Pitäisi olla järkevät pienet kaloriplussat!

Noh, fatties gon' fat! 

PHUL oli valintani, koska siinä on jaoteltu voimaosuus 3-5 toistoa ylä ja alakropalle, ja hyperthorphy osuus, jossa toistot ovat 8-12. Eli voimaa ja estetiikkaa. Hah, oikeastaan en todellakaan tiedä mistä puhun, joten on ihan hyvä, että yksinäni täällä jorisen, mutta käsitykseni mukaan enemmän toistoja vaikuttaa lihasten esteettisen ulkonäköön ja pienet toistot tekevät vahvaksi, noin yksinkertaistettuna. Haluanko olla vahva ja näyttää kuulantyöntäjältä vai pelkästään näyttää timmiltä? Entäs jos haluan kaikkea?  

Joskus haluaisin keskittyä pelkästään "powerlifting" osuuteen koko harjoittelussa ja unohtaa kokonaan, miltä kroppa näyttää. Noh, tietenkään en näyttäisi kuulantyöntäjältä vaikka olisinkin "powerlifter". Näyttäisin tavalliselta, urheilulliselta naiselta, riippuen tietenkin siitä, mitä syön.  5x5 kaltaisten ohjelmien on tarkoitus tehdä treenaaja vahvaksi. Mutta ne ohjelmat, jotka ovat vain 3 kertaa viikossa ja toistot pieniä, niin tuntuu omituiselta. Ihan kuin ei tekisi tarpeeksi, vaikka ne kuulemma ovat hyvin haastavia ohjelmia, ja saisin varmasti hyviä tuloksia. Olisi toisaalta mukavaa kun painot alkaisi olla samoja kuin miesten salilla. Voi olla, että ne ukot tosin ei tykkäisi siitä, mutta too bad. Olen todella nyt alkanut ajatella, että kokeisilin sitä 5x5 -ohjelmaa.   

On hassua, että vaikka kuinka treenaa ja treenaa, niin siltikään ei koskaan näytä siltä oikeassa elämässä. Tyypillistä, että joltain menestyneeltä painonnostajanaiselta kysyttiin, että harrastaako hän mitään urheilua. Sitä ei helposti huomaa. Minultakin kysytään, että harrastanko zumbaa tai sauvakävelyä!  Salilla sen huomaa kyllä. Varsinkin kun vetää kymmeniä leukoja ja lihakset pullistuu. Lol. 

Lihastohtori osaa toki selittää paremmin kehonrakentajien ja painonnostajien eroista:

http://lihastohtori.wordpress.com/2013/01/27/tiheaanreenaus/

Ylemmässä kuvassa olen treenannut neljä kuukautta laskematta kaloreita, ja alemmassa kuvassa laihduttanut kuusi kiloa neljä kuukautta. Muutos ei ole kovin suuri, jos ei ole tarpeeksi lihasmassaa alla. Tulos on vain pienempi versio itsestä. Ja tämä vaikka lihaksia on yritetty kasvattaa kovalla työllä. Jos siis nainen ei ole edes yrittänyt kasvattaa lihaksia ja laihduttaa ilman saliharjoittelua, niin tulos on varmaan vielä enemmän pienempi versio itsestä. 

Joskus treenisaiteille tulee neitokaisia, jotka ovat huolestuneita siitä, että treenaaminen tekee heidät liian lihaksikkaiksi. Se on oikeastaan pieni solvaus meitä kovaa treenaavia leidejä kohtaan, jotka yritämme tuskan hiki otsalla saada lihaksia. Jos joku on omasta mielestään liian lihaksikas, niin kyse ei ole lihaksesta vaan läskistä!

Monet naturellit kehonrakentajanaiset ovat hyvin pieniä, ja ostavat vaatteensa junior osastolta. Se, miksi he näyttävät kuvissa lihaksikkailta johtuu siitä, että he ovat valmistautuneet dieettaamalla kuvaa varten ja ehkä tiputtamalla nestettä kehosta. Edes se fitness tyyppi ei näytä siltä oikeassa elämässä. Jos fitness tyyppi syö muutaman donitsin ja herkuttelee pizzaa ja on käymättä salilla muutaman päivän, niin tuloksena on feminiininen ja pehmeä, mutta timmi kroppa! Ja kyseinen fitness tyyppi on treenannut vuosia saadakseen edes sellaiset lihakset. Joten ajatus siitä, että joku tavis yhtäkkiä saisi liikaa lihaksia, on naurettava. Edes miehet eivät saa helposti lihaksia. Jos ajatellaan, että suurin osa miehistä salilla yrittää tulla lihaksikkaiksi ja se on heillekin haasteellista, ja monet turvautuvat steroideihin, niin miten ihmeessä nainen ilman samaa testosteronimäärää voi luonnollisesti vahingossa tulla liian lihaksikkaaksi?

Kun aloitin treenaamisen syyskuussa ja söin mitä huvitti, niin tulos oli kurvikas. (ylempi kuva). Tiesin, ettei minulla ollut tarpeeksi lihaksia vielä siihen, että laihduttaessa lopputulos olisi kovin timmi. Jos laihduttaa ilman lihasmassaa, niin tulos on vain pienempi versio itsestä. (alempi kuva).  Tiesin, että näin tulee käymään, joten en ollut kovin pettynyt tulokseen laihdutuksen jälkeen. Hassua tosin, että tissit lähti ja vatsalihakset tulivat näkyviin! Huom! en tee mitään vatsaliikkeitä erikseen, kaikki vatsalihakset tulevat kyykyistä ja maastavedoista. Olen aika sitä mieltä, että vatsaliikkeiden erikseen treenaaminen on totaalista ajan tuhlausta! Tosin jos olisin treenannut niitä, niin ehkä kuvassa ne näyttäisi paremmilta.

Toinen hassu huomaamani ilmiö on ihmisten kommentit. Minulta kysytään, olenko urheilija, teenkö jotain muuta tämän lisäksi. No vastaus on, että en tee. En tee mitään aerobista harjoittelua, tai jos teen niin hyvin vähän. 

Yleensä suositukset ovat, että saliohjelman lisäksi ei tehtäisi enempää kuin kolme kertaa viikossa n.30 minuuttia aerobista harjoittelua jos sitäkään ja tietenkin AINA painoharjoittelun jälkeen tai päivinä, jolloin ei treenata.  

Aerobinen harjoittelu on oma valinta. Jos rakastaa juoksemista, niin silloin pitää tehdä sitä, koska muuten tässä ei ole mitään järkeä. Mutta painon pudotuksen tai lihasmassan kasvun kannalta sillä on hyvin vähän merkitystä. Paino tippuu kalorivajeella, lihakset kasvavat plussakaloreilla. Et pysty laihduttamaan ja kasvattamaan lihaksia samaan aikaan.

Tästä tietenkin kiistellään nyrkkitappeluin, että pystyykö kasvattamaan lihaksia ja laihtumaan samaan aikaan vai eikö pysty. No aloittelija ehkä pystyy, mutta se on paljon helpompaa jos ottaa tavoitteekseen jomman kumman. Jos on ylimääräisiä kiloja: painoharjoittelu kunnon saliohjelmalla, pieni kalorivaje, ja aerobinen harjoittelu jos haluaa. Jos haluaa liittää aerobisen harjoittelun mukaan laihdutusohjelmaan, niin silloin ei saa syödä niitä kaloreita takaisin. Et ikinä pysty juoksemaan niitä syötyjä kaloreita. On vaikea arvioida, kuinka paljon aerobinen harjoittelu kuluttaa kaloreita. Sen takia kalorimäärät pitäisi olla joka päivä samat riippumatta siitä, onko treenipäivä vai ei. Paino tippuu kalorivajeella. 

Ärsytyskynnystä nostaa myös ruokanatsius, eli aina on joku syntipukki, minkä takia tuloksia ei tule. Ja se täysin typerä uskomus, että ruokaa pitäisi syödä muutaman tunnin välein, ihan ku kropassa olisi joku kello, joka tikittää, että pitää saada ruokaa kolmen tunnin välein, muuten menee "säästöliekille." Meidän länsimaisten kropat tuskin menevät säästöliekille koskaan, niin hyvin ravittuja olemme.

Kalorit saa syödä milloin haluaa, kunhan syö oikeat määrät proteiinia, rasvoja ja hiilareita. Voi syödä kaksi isoa ateriaa aamulla tai kolme illalla, sillä ei ole mitään merkitystä tulosten kannalta. Myöskään mihinkään lisäaineisiin ei tarvitse tuhlata rahoja. Jos saat tarvittavat proteiinit, rasvat ja hiilarit kunnon ruoasta, ei sinun tarvitse juoda mitään proteiinijuomia, ei edes mitään palauttavia juomia. Mitään tieteellistä todistusta ei ole sille, että tarvitset mitään palauttavia juomia treenien jälkeen.

Jos suomenkielen ymmärrykseni vielä toimii, niin lihastohtori on tosin tästä eri mieltä. Pitää kuulemma syödä 6 kertaa päivässä ja juoda palautusjuomaa! http://lihastohtori.wordpress.com/2012/08/15/lihaskasvun_yrkkisaannot/

Tässä netistä löytämä artikkeli aiheesta: http://www.muscleforlife.com/the-truth-about-protein-absorption-how-often-you-should-eat-protein-to-build-muscle/ jossa sanotaan taas, että ei tarvitse!  Joku internetissä valehtelee mulle :)

On syytä ehkä myös tuoda se epämiellyttävä tosiasia esille, että laihduttaja tuntee todennäköisesti jossain päivän aikana nälän tunnetta. Nälkä on osa prosessia, valitettavasti. Laihdutin itse n. kuusi kiloa neljässä kuukaudessa ja uskokaa vaan, että nälän tunnetta esiintyi päivittäin! Koska IIFYMin mukaan kalorit saa syödä silloin kun huvittaa, niin söin ne yleensä kaikki jo iltapäivään mennessä. Illat meni siihen, että odotin, että pääsen nukkumaan, koska uni on kuin aikakone aamiaiseen! Mutta monet eivät halua mennä nukkumaan nälkäisenä, joten säästävät makrot illaksi. Se on oma valinta! Mutta ajatus, ettet tunne ikinä näläntunnetta laihdutuksen aikana ei ole realistinen. 

Kun aloitin saliharjoittelun syyskuussa, en "tiennyt mistään mitään". Katselin YouTube videoita, miten tehdä liikkeitä, kävin ahkerasti www.bodybuilding.comissa "opiskelemassa". Selailin tarinoita uskomattomista muodonmuutoksista ja kopioin inspiroivien naisten saliohjelmia etc. 

Yritin syödä terveellisesti, mutta totuus oli, että olin lihonnut Suomessa lomailessani kesän aikana, enkä jaksanut liikaa miettiä syömisiäni. Olin innostunut "bodaamisesta" ja kävin säännöllisesti salilla. Treenasin vapailla painoilla ja ensi kertaa elämässä paino oli voimailussa ja painonnostossa, ei niinkään aerobisessa harjoittelussa.

Olin yläkerrassa bodaajien puolella miesten kanssa, ja yksi hyvin harvoista naisista vapaiden painojen osastolla. Olen aika hyvä sulkeutumaan ulkopuolisen hälyn ulkopuolelle, joten en kiinnittänyt huomiota saliäijiin tai mihinkään muuhun, joka olisi saattanut häiritä keskittymistä. 

Yleensä mielessäni on jo ennen salille menoa tietty ohjelma, jonka aion tehdä. Katselen youtubesta tai www.bodybuilding.comin sivuilta, miten tehdä liikkeet oikeaoppisesti, joten salille mennessäni olen hyvin keskittynyt siihen, mitä olen tekemässä. En siis haahuile siellä päämäärättömästi ja katsele, että mitä laitteita olisi kiva tehdä. 

Sain aika nopeasti tuloksia. Jo muutamassa kuukaudessa aloin saada kommentteja salilla, että "miten olet muuttunut noin nopeasti". Noh, olen sittemmin oppinut, että ne nopeat tulokset ovat, mitä kutsutaan "newbie gains", eli aloittelijoiden tulokset. Totuushan on, että naisille varsinkaan ei kasva lihakset kovinkaan nopeasti.

Kolmen kuukauden jälkeen tulokset alkoivat junnaamaan. Olin tehnyt saliohjelmaa, jonka olin saanut bodybuilding.com saitilta kun laitoin search engineen "paras saliohjelma naisille". Noh, olen sittemmin oppinut, että aloittelijoiden kannattaa tehdä kokovartalo-ohjelma, esim  http://www.pakkotoisto.com/aloittelijoiden-osio/73043-starting-strength-1-jakoinen-perusohjelma-aloittelijalle/, New Rules of Lifting for Women, Strong Lifts etc. En ole koskaan tehnyt kokovartalo-ohjelmaa, vaan jalat aina eri päiville. Nykyinen ohjelmani http://www.muscleandstrength.com/workouts/phul-workout on aikalailla samankaltainen kuin se aikaisempi jolla aloitin.

Kun tulokset alkoivat junnaamaan, päätin että aion aloittaa joko lihasten kasvatuksen tai tiputtaa painoa tarpeeksi, että voin alkaa massakauden. Noh, koska rasvaprosentti oli tuolloin 27% prosenttia ja olin jo aika tukeva n. 60kg, (olen 160cm)  päätin tiputtaa painoa. Aloitin dieetin tammikuussa, ja laihdutin neljä kuukautta 54kg asti. 

Kun aloitin dieetin, aloin laskemaan kaloreita. Itse käytän laskuria www.livestrong.com saitilta. Ennemminkin sen vuoksi, että varmistan, että saan tarpeeksi proteiinia. Nykyään kaikki on IIFYMhttp://iifym.com/iifym-calculator/, eli "if it fits you macros". Se tarkoittaa käytännössä sitä, että mitä tahansa saa syödä kunhan se mahtuu "makroihin". Se sopii vallan mainiosti minulle, koska mitään en inhoa niin paljon kuin "clean eating". Minulle ei todellakaan sovi se, että söisin pelkkää kanaa, munanvalkuista, ja parsakaalia. Mikään roskaruokadieetti IIFYM ei tietenkään ole. Jos pitää huolehtia siitä, että saan ainakin 120 grammaa proteiinia päivässä, ja olen dieetillä, niin siihen ei pahemmin herkkuja mahdu. Mutta pointti on se, että mahtuu edes jotain. Tarkoitus on siis se, ettei mikään ruoka ole "kielletyllä listalla". Mitä tahansa saa syödä, kunhan se mahtuu makroihin. 

Toukokuussa aloitin elämäni ensimmäisen "massakauden" eli tarkoituksellisen lihotuskuurin. Tietenkään sen ei ole tarkoitus olla lihotuskuuri, vaan hyvin hidas prosessi jossa syödään vain 100 kaloria yli kulutuksen. Mutta mun massakausi on ollut täynnä herkkuja ja kaloriylimäärä on varmaan jotain 500, joka ei todellakaan ole ihanteellista ollenkaan. Mulla on aina ollut taipumusta ylensyöntiin ja nyt kun bulkkaan, niin olen hyvin laiska laksemaan kaloreita. 

Olen nyt kuukaudessa lihonnut kilon. Olen aika hämilläni mutta kiitollinen etten ole lihonnut enempää. Haluaisin bulkata ainakin tammikuuhun asti ja sitten tiputtaa tammikuusta kesäkuuhun. 

Mitä olen oppinut tähän asti: -syömisestä: kaikki minkä laitat suuhusi, pitää punnita ja laittaa kalorilaskuriin. Melkein 100 prosenttisesti syy siihen, ettet laihdu on se, että lasket kalorit väärin. Siksi pitää punnita kaikki digitaalisella vaa'alla. Kun olet satavarma, että olet punninnut ja laskenut kaiken, etkä vieläkään laihdu, niin sitten voidaan puhua. Mutta melkein 100%, ei tarvitse. 

Treenaamisesta: älä koskaan tee omaa ohjelmaa. Ammattilaisten tekemät ohjelmat ovat syystä suosittuja. Kaikki harjoittelu on oltava suurimmalta osin kokolihasliikkeiden ja vapaiden painojen ympärillä, eli maastavedot, kyykyt, leuat, soudut, penkki etc. kaikki, mikä tehoaa moniin eri lihaksiin kehossa. 

Kehonrakennus on mielettömän addiktoivaa, ei tee naisista lihaskimppuja vaan kurvikkaita, timmejä ja vahvoja upeuksia :)

Tämä kuva on viikko bulkkauksen aloituksen jälkeen, ja 9 kk. treenaamisen jälkeen, josta 4kk dieetillä. Eli tästä lähdetään rakentamaan kurveja!